Ehkä kaikella on tarkoitus, myös sillä että ei ole.

Eilinen päivä.

Minua haastateltiin kouluni blogiin työstäni. 

Twiggy mekko harjoitus, raastaa!

Kävin luokkalaiseni kanssa kahvilla, varjoisalla paikalla, keskustassa. 

Elän ilman puhelinta, eksyin ja löysin.

Kävin ystävieni kanssa nauttimassa kuivan omenan.

Tilattiin tyttöjen kanssa Crazy Factorylta napakoruja. 

Kotona cocktail-tikkuja pahoilla nakeilla, hyvällä grillijuustolla. (Tanssien samalla tätä!)

Yhdeksäs portti leffaa, kulta nukkui kainalossa.

Nahkapullat, etovat nakit.

Mun kaksi tilausta.

Näköalani.
Seinää, kattoa, asfalttia, yksinäisiä kulkijoita, turisti joukkoja, ystävyksiä.

Jalustalle nostaisin vihdoin erinomaisen
vessa töhräyksen:

"Ehkä kaikella,
aivan kaikella on tarkoitus.
Myös sillä,
että joillakin ei ole.
Ehkä me vain ollaan olemassa,
sitä päivää varten,
jota ei edes odoteta."